tiistai 15. syyskuuta 2009

Tähdenlento

Okei. Olen virallisesti laiskin bloggaaja ikinä. Elän ilmeisesti vaihetta, jossa tietokoneen avaamista paremmaksi jutuksi pääsee oikeastaan mikä tahansa. Siis oikeasti mikä tahansa. Se on kummaa kuinka normaalisti vihaamani tiskaaminenkin alkaa tuntua hohdokkaalta, kun tietokoneella istuminen tulee mieleen. Ehkä tämä on jotain etiäistä ja tarpeellista vieroksuntaa ennen opinnäytetyön aloittamista, sillä sitten saa varmasti tietokeella istua ihan tarpeeksi.



No mitäs olen sitten tehnyt, jos en ole konetta avannutkaan? Muutaman kerran olen käynyt ihastuttamassa koulun käytäviä omalla mahtavalla olemuksellani, aloittanut kankaankudontakurssin (mikä muuten on mahtavaa!), innostunut virkkaamaan matonkuteesta maton ja oman "korin" Aarnelle. Olen ulkoillut Aarnen kanssa (välillä ahkerasti ja toiste vähemmän ahkerasti), osallistunut kangaspuiden arvontaan ja tehnyt vakavan päätöksen (lue varannut ajan optikolta) silmälasien uusimisesta.




Ja, tänä iltana näin tähdenlennon. :)

sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Ihana, ihana sunnuntai

Millainen on unelmien sunnuntaiaamu? Juuri samanlainen kuin tämä!

Tunne siitä, että saa nukkua juuri niin kauan kuin haluaa, on ihanaa. Ja herätys ilman herätyskelloa on vielä mukavampaa. Siitä lähtien, kun löysin Ylexin Hyvä Veli -ohjelman, olen haaveillut rauhallisesta aamusta kotona, ohjelmaa kuunnellen. En oikein edes muista milloin olen viimeeksi viettänyt sunnuntain kotona. Viimeiset kuusi-seitsemän (en edes muista kuinka monta) sunnuntaita olen viettänyt töitä tehden ja varmaan huhtikuussa olin edellisen kerran kotona viettämässä viikonloppua. Nyt siis oli todella kiva fiilis lähteä aamulenkille Aarnen kanssa, painaa korvanapit korviin ja kuunnella Kasparia, Johnny Cashia, Supergrassia ja Radioheadia. Edes pieni vesisade ei juuri haitannut menoa. Hyvä Veli -ohjelmaa kuvaillaan Ylexin sivuilla seuraavasti: "Musiikkityylit ja listasijoitukset ovat toissijaisia sillä Hyvä Veli ei kunnioita myyntilukuja tai pelkää genrerajoituksia vaan tarttuu innokkaasti erikoisempaankin musaan." Ja mikä parasta Veli Kauppinen soittaa täydellistä sunnuntai-musaa! Eipä siis ihme, että ohjelmasta on tullut lempparini!

Kotiin päästyäni viritin stereoihini kaksituntisen ohjelman jatkumaan, jotta pystyin samalla nauttimaan ihanasta aamiaisesta keittiön pöydän ääressä ja myöhemmin rennosta hömppälehden lukutuokiosta loikoillen omassa sängyssä. Täydelliseen aamiaiseen kuuluu vahvana osana tee. Olen oppinut tee-hulluksi englannissa asumisen jälkeen. Kunnon teen kuuluu olla mustaa, vahvaa ja siihen EHDOTTOMASTI laitetaan AINA maitoa joukkoon. Lisäksi pidän hunajasta teessäni. En voi sietää suomalaisten suosimia aromatisoituja mausteteesekoituksia. Suomesta on vaikea löytää kunnon vahvaa teetä ja tilaankin sitä aina tuliaisiksi, kun joku ystävistäni matkailee englannin tai irlannin suuntaan. Olen kuitenkin onnistunut löytämään kohtuullisen hyvän teen Suomen valikoimista: Twiningsin "Classic Afternoon Tea". Teen lisäksi aamiaisella tarjotaan ruisleipää höystettynä juustolla, jäävuorisalaatilla ja paprikalla. Raikasta ja ravitsevaa.




Sunnuntaipäivä saa mukavan jatkon käsitöiden parissa, kun jatkan verhokapan virkkausta. Lupasin ystävilleni virkata pitsiverhot heidän ihanan puuhuvilansa kodinhoitohuoneeseen ja ulko-oven ikkunaan. Nyt toinen verho on jo valmiina ja toinen on hyvää vauhtia valmistumassa. Viimeisestä verhosta puuttuu enää osa reunapitsistä ja pujotus kuja yläreunasta. Sunnuntaipäivä kuluurattoisasti television viihdyttäessä taustalla, koiran nukkuessa jaloissa lämpimänä keränä ja käsien tehdessä ahkerasti omaa työtään.



Ai niin, täytyy täydelliseen sunnuntaihin vielä lisätä ainakin yksi tunti koneen ääressä lemppariblogien lukemista. Niitä kun en ole ehtinyt (tai jaksanut) vähään aikaan lukaista... :)

tiistai 1. syyskuuta 2009

6 months and 34 years

Tiistai-päivän saldo on ehdottoman positiivissävyinen. Kävin koululla keskustelemassa opintojeni etenemisestä ja juttelin ohjaavan opettajan kanssa samantien tulevan opinnäytetyön sisällöstä. Pelkäsin hieman molempia keskusteluja, mutta aivan turhaan. Opintopisteitä näyttää kertyneen paremmin kuin hyvin ja opinnäytetyöhönkin sain konkreettisia vinkkejä työn eteenpäin viemiseksi. Kotona olen siis nyt väkertänyt kolmea erilaista maind map -tekelettä, joiden perusteella huomisessa opinnäytetyöseminaarissa saan jo hienosti esiteltyä ajatuksiani muille seminaarilaisille. Jee! Neiti Ruusupuu on reipas koululainen! :)

Iltapäivällä kävin harrastamassa "korkeakulttuuria" ja tutustumassa Madridilaisen taiteilijan Fernando Garcian "6 months and 34 years" -näyttelyyn galleria Harmoniassa. Näyttelyn nimi viittaa sekä Garcian ikään että aikaan, jonka hän on suomessa viettänyt. Töissään taiteilija on tutkinut suomenkielen rakennetta ja "arkkitehtuuria" saaden aikaan mielenkiintoisia ja osittain järjettömiäkin lauseita. Näytteillä olevat työt ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. Mikäli siis satut olemaan Jyväskylän käy ihmeessä katsastamassa näyttely! Se on avoinna aina syyskuun 27. päivään saakka.